Tein tänään päivän hyvän työn. Kun tulin bussipysäkiltä kohti kotia, edessä raahusti kaksi ala-asteikäistä poikaa (isokokoisempi ja hintelämpi) joista pienempi kantoi valtavaa pahvilaatikkoa. Matka oli sen verran vaivalloistailmeisesti, että sain ne helposti kiinni, ja kappas, pahvilaatikossa oli tutunnäkösissä purkeissa keksejä ja toffeita... Kävelin pari askelta, harkitsin hetken ja käännyin kysyen, että myivätkö pojat laatikoitansa. Myiväthän he, ja lupasin ostaa pikkuveljen parhaitam vai mitä ne vihreässä soikeassa boksissa olevat toffeet nyt ovatkaan... :D

Ikävä kyllä oli kukkarossa matti, joten koska pojat olivat menossa oikeaan suuntaan, pyysin poikkeamaan meidän tiellä. Kiirehdin kotiin juuri alkaneen sateen tieltä, ja keräsin äiteen kanssa kolikkokolehdin poikia varten. Noin vartin päästä ovikello sitten soikin. Janne (kissa) oli jo ehtinyt menemään laatikontutkimusretkelle, joten nostin sen kainalooni, annoin vettä valuvile pojille rahat, sain laatikkoni ja toivotin hauskaa luokkaretkeä ;)

Oijoi, siitä onkin jo... kuus tei seittemän vuotta kun itte tuli samaisia laatikoita raijattua ympäri korttelia... Koko luokan varasto vieläpä oli meidän varastossa, jotenka niitä tuli tosiaan myytyä aikas paljon...

Mutta hei, opinnäytetyästä! Ristiäiset oli ja meni viikko sitten, melkoisen hyvällä menestyksellä väittäisin, ja nyt on edessä enää minimissään kymmensivuisen (+liitteet) raportin laatiminen. Aikaahan on vielä moonta kuukautta, koska muu luokka aloittaa töitään vasta parin jakson (1 jakso = 6 vk) päästä.

Huomenna GPP-messuille, vippitilaisuuteen ja vapaalipuilla laatimaan raporttia siitä, näin aloitteena ens työharjottelulle.