Mitäs sitä tulikaan taas tehtyä?
Toteutin vuosi sitten ystäväni Nooran kanssa saamani idean, eli kävelimme meiltä Helsinkiin.
Mukaan liittyi poikakaverini Jani.




Matkan pituus: 27,35 kilometriä, JA KORJAUS, aikaa meiltä kului kävellä kotootani Kampin Narinkkatorin oville 8 tuntia ja 20 minuuttia.

Kartan numerot vastaavat seuraavien kuvien numeroita. Matkan alkupää on sattuneesta syystä sensuroitu.


Vaihe 1, lähdettiin meiltä, kello oli 10.36 ja lämmintä 22 astetta.


2. Jätskikuski oli eksyksissä, etsi Jokelaa Vanhalla Tuusulantiellä


3. Masentavia lukuja + tien yli posettamaan juokseminen
Mulla näyttää olevan parissa kuvassa käsi Janin naaman edessä, oisit hihkassu asiasta :D


4. Välietappi 1, Ruskeasannan Shell. Kello oli 12.26 mentäessä, syötiin ja jatkettiin matkaa 12.49.


5. Peilikuva vähän shelliltä edespäin olevan rakennuksen seinästä


6. Lepotauko ennen Kehä III:a. Kello on 13.15 ja lämmintä 26


7. Tammistossa.


8. Välietappi 2, Tammiston McDonald's, kello oli 14.07.
Törmättiin ovella myös mun (amiksen) ekaluokan tuttuun.


9. Helsingin raja saavutettu 14.43

Käpylässä oli lämmintä 32 astetta klo 17.02


10. Jossain missä Tuusula oli takanapäin ja lähellä Teboil ja maalikauppa.


11. Pasilan junaradan ylitys kävelytunnelissa


12. Vaihtelua asvalttitiehen

13. Käpylän st1


14. Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteys, SISULLA ETEENPÄIN


15. Kahvinpaahtamo


16. 3. välietappi, Linnanmäki saavutettu 18.14


17. Töölönlahti, voiton puolella


18. Eduskuntatalo, loppu häämöttää! (vaan kumman, matkan vai meidän?)



19. KAMPPI SAAVUTETTU, astuimme Narinkkatorin ovista tasan klo 18.56




+ Voitin rusketusrajakisan, vasemmanpuoleinen leveä viiru repun hihnasta, oikea kameran.

Tarkoitus oli hakea uusi pinkki hiusväri janille, jos ehdittäisiin, mutta kun ei ehditty, mentiin tennispalatsiin katsomaan Hancock, joka alkoi 19.15.
Leffan jälkeen syötiin mäkissä ja nähtiin kampissa tuttuja.


Viimeisellä bussilla kotiin, Hotelli Cumuluksen mittarissa lämmintä vielä 23 astetta, kellon ollessa 22.58.




Nyt seuraavana päivänä on kipua ja särkyä erikoisen vähän, itselläni ei tunnu kuin palaneessa nenässä vähän kirvelyä ja lonkkaa särkee vähän kun nousee seisomaan istuttuaan liian kauan paikallaan.
Janin käsiä särki eilisiltana ja tänään aamulla (eikä kukaan tiedä miten se on mahdollista), ja Nooran jalat (ja kurkku) kertoivat vastalauseensa.


Mutta jumankauta, nyt se on tehty.




Kävelimme Tuusulasta Helsinkiin.