Paluu kehtoon sivistyksen, aka kotiin. Onhan tämä nyt kuukauden mökkeilyn jälkeen aika luksusta, paljon enemmän tilaa pörhistellä höyheniään.

monet laulut kertoo kuinka juodaan
kuinka perhe ulos potkitaan
monet laulut kertoo miten lyödään
ja kuinka rikkaudet kokoon haalitaan
ei ole mies eikä mikään joka ei lyö,
joka tappelua ei aikaiseksi saa
olet kova vasta kun on musta vyö
kuka uskaltaa enään rakastaa?

laulu rakkaudelle
tosi koville hemmoille, tytöille
jotka uskaltavat tunnustaa
kuinka paljon merkitsee
kun on joku jota rakastaa

moni mies vääntää porun kaljatuoppiin
kun kysyt miksi, työpaikan syy
pomo painaa päälle eikä oikein kulje
ei ole ketään kelle tämän kertoisin
meistä kukaan ei ole niin vahva
että yksin tämän polun taivaltaa
kyllä jenkeissäkin vaihtuu valta
kun joskus nancy kuolla kupsahtaa

Kiitos kirkkareiden hurahdin yöhön, ja rääkkään niitä paria biisiä jotka bändi soitti keikallaan.

Aina vaan sataa. Hyvä sikäli, etten millään jaksais leikata ulkona kasvavaa viidakkoa, jota jotkut kutsuvat erheellisesti nurmikoksi, mutta huono sikäli, että mun piti lähteä pörräämään hyrylään, taikka vaihtoehtosesti järvenpäähän/jumboon. Skootterilla siis. Eli voish olla melko märkä olo kun perille pääsis...

Olen nyt sitten tryy nöre, latasin mircin ja opettelin irkkaamaan :'D Hyvähän tässä on seurailla sivusta (idlailla?) kun gallerian kanavan hyypiöt kerskailee laittomuuksilla mitä kotoa löytyy, mm jotain punapippurikaasua.

8 päivää perhon terveystarkastukseen, 14 päivää rynnäkköön koulukeskukseen, 34 päivää koulun alkuun, 165 päivää jouluun näin äkkiä laskien. (hihi, tää jätti äsken kirjottamatta 16, eli 5 päivää jouluun ;))