Jalopeura


Tuollainen juoksi mua ympäri parinkymmenen metrin päässä kun kymmentä vaille kaheksan yritin mahdollisimman ripeesti kipittää hotelliin. Ja ei kun vaan uskollinen kamera laukusta esiin ja sarjatulta!
Enkä ees myöhästyny.

Kerroksilla siis tänään, parina oli Nuan. Nuan puhui suomea vielä vähemmän kuin Sawang, mutta englannilla pärjättiin. Nuan oli myös tarkempi siivouksessaan, ja näytti muutamia uusia niksejä joilla siivoaminen nopeutui. Nyt sattui eteen jopa muutama huone, jonka asukas oli paikalla. Ensimmäinen teki töitä läppärillään sillä aikaa kun hääräsimme siistimässä huonetta, toinen kertoi kirjoittautuvansa ulos kymmenisen minuutin päästä ja sovimme odottavamme sen aikaa, ja kolmas nukkui niin sikeästi, ettei kuullut koputuksia ja "housekeeping!" -huudahduksia. ("häyskiippING!")
Eikä tämä lähtevä sitten lähtenytkään, vaan jätti tavaransa huoneeseensa. Ja kasan pulloja pöydälle -se oli juonu minibaarista KAIKEN!

Ja yhdestä huoneesta löytyi nojatuolin takaa nojatuolin kokoinen pallo kuplamuovia...

Sillä aikaa kun olin sulamaisillani kerroksilla, oli alas tullut 75 ihmistä syömään kuin salama kirkkaalta taivaalta, ilman varausta. Kun sitten pääsin pois ja menin alas, näytti tarjoilijapari melko räjähtäneeltä, oli kuulemma ollut kamala kiirus (uskotaan). Häslingin jäkimainingeissa (kun kaikki olivat jo syöneet ja maksaneet) jäin auttamaan kiillottamalla aseistuksia ja hoitamalla tiskiä. Arkivaatteissani kun en viitsinyt mennä salin puolelle.

Ja Satu lähettää sitten kuulemma arvioinnit perästäpäin.