Jenni maanteiden kuningas

 

-Ajan liian hiljaa

-Ajan liian kaukana kanttikivistä eli oikeasta reunasta

-Ajoin melkein jalankulkijan päälle

-Unohdin mihin suuntaan vilkku näytti ja käännyin väärään suuntaan

-Unohdin että käskettiin kääntymään

-Itkin joka vitun välissä

-Majailin risteyksessä tientukkeena kolmet liikennevalot ennen kuin pääsin liikkeelle sammuttamatta autoa

-Opin uuden tavan sammuttaa moottori, jarru pohjaan ilman kytkintä

 

 

Oli kivaa.

 

 

Pääkaupungin katu oli ruuhkainen tie
Siinä Ford vastaradalle kääntyi
Vielä vinossa katukivikin lie
Joka ohjausvirheestä vääntyi
Etupenkillä vuolaasti itkettyäni
Multa unohtui miss' oli kytkin
Tielle auton taas sammuttaessani
Minä nenääni niistin ja itkin

Tässä naamassa meikkikin kaunistus olisi
Ja silmät vois lapulla peittää
Mut taas kaara tyssäs ja meikä vain ulisi
Siksi lärvikin rupesi punoittaan

Kelpo kuskiksi pääsystä toiveita elätän
Turha on äitini sankarityttöä neuvoa
Eihän korttia ansaita jos siellä pelätään
Perillä juhlitaan voittajatyttöönne Jenniä

Viikon aluksi tuntia varatessani
Tuumailin mä hetkisen verran
Pikatiellä jos rekkaa päin törmäilen minä
Kai rehuja tuot haudallein kerran?

Jenni, ota meidät kyytiin o-oo
Jenni, muroiss' korttis' myytiin ohoo

Noh, vasemmalle käännyn kuulemma sentään hyvin. Kai nyt kun näen senpuoleisen tienreunan vieressäni...